Yliopistollisuus on koko hyvinvointialueen vahvuus

Pohjois-Savo on yksi neljästä hyvinvointialueesta, jossa sijaitsee yliopistollinen sairaala. Tämä erityisasema muihin hyvinvointialueisiin verrattuna täytyy hyödyntää.

Yliopistollisuuden merkitys ulottuu paljon erikoissairaanhoitoa laajemmalle, ja se tukee Pohjois-Savon maakunnan elinvoimaa monin tavoin. Tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen (TKIO) ohjaus on määrätty laissa koko hyvinvointialueen tehtäväksi järjestämislain 32 § mukaan. TKIO-toiminnot ovat keskeinen tekijä, joka erottaa yliopistolliset hyvinvointialueet muista. Pohjois-Savon tuleekin hyödyntää yliopistollisuuden mahdollisuuksia koko hyvinvointialueen tehtäväkentällä läpi koko uuden organisaation kattaen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen palvelut.

Sanonta ”tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa” on ollut totta jo pitkään. Tämän takia TKIO-toiminta on keskeisen tärkeää ylläpidettäessä ja kehitettäessä terveystieteellistä huippuosaamista. Hyvinvointialueen toiminnan jatkuva parantaminen ja tehostaminen tulee nojaamaan vahvasti tieteelliseen tutkimukseen. 

Tutkimus parantaa hoidon laatua

TKIO-toiminta on henkilöstön vetovoiman, pitovoiman sekä parhaan hoidon perusta ja muodostaa yliopistollisen hyvinvointialueen identiteetin ytimen. Työnantajakuvan kannalta on keskeistä, että maineemme huippuosaamisen keskuksena säilyy ja paranee. Diagnostiikka ja hoito mullistuvat lähivuosina uusien teknologioiden myötä. Esimerkiksi keinoälymenetelmien maksimaalinen hyödyntäminen vaatii entistä enemmän huipputason osaamista, mikä on mahdollista vain korkeatasoisen tutkimuksen kautta. Myös sosiaalialan tiedontuotanto ja näyttöön perustuvat menetelmät tarvitsevat yliopistollisuuden vahvistusta tulevalla hyvinvointialueella.

Yliopistollisen hyvinvointialueen TKIO-toiminnassa tuleekin hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tiivistä keskinäistä yhteyttä. On tärkeää myös varmistaa, että TKIO-työtä arvostetaan ja että sen riittävästä resursoinnista huolehditaan, jotta uudet innovaatiot saadaan tuotua osaksi hyvinvointialueen palvelutuotantoa.

Tutkimus on ainoa eettisesti kestävä tapa parantaa hoidon laatua ja sen myötä saada aikaan säästöjä. On tärkeää ymmärtää, miten annettu hoito toteutuu tällä hetkellä, sekä mihin ja miten hoidon kehittäminen käytännön työssä tulee kohdentaa. Tutkimukseen perustuva huippuosaaminen on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta välttämätöntä ja mahdollisuus tehdä tutkimusta on keskeinen työvoiman vetovoimatekijä hyvinvointialueellamme. 

Perustason palveluista aina erityisen vaativiin palveluihin asti

Pohjois-Savon hyvinvointialueen identiteetin rakentamisessa yliopistollisuus on tuotava vahvasti keskiöön perustason palveluista aina erityisen vaativiin palveluihin asti kattaen terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen palvelut. Vahva yliopistollinen identiteetti auttaa muutoksessa sekä luomaan uutta yhtenäistä hyvinvointialuetta Pohjois-Savoon.

Hyvinvointialueella tehtävä tieteellinen tutkimus tukee koko Pohjois-Savon maakunnan elinvoimaa monin tavoin. Terveysteknologia on merkittävä vientiala. Vuonna 2019 terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa ja siihen liittyvä kauppataseen ylijäämä oli yli miljardi euroa. Terveysteknologian tuotteiden kehittämiseksi terveydenhuoltojärjestelmässä tehtävä tutkimus on välttämätöntä eikä sitä voi tehdä muualla, potilaisiin kohdistuvia tutkimuksia voi tehdä vain potilailla.

Sote-uudistuksen keskeinen avainsana on integraatio. Integraatiota edistetään toteuttamalla TKIO-toiminnot hyvinvointialueella siten, että ne tukevat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden, että perus- ja erityistason palveluiden kehittämistä, ml. pelastustustoimen. Hyvinvointialueen talouden liikkumavara on tiukka. Keskeisin asia, johon hyvinvointialue voi itse vaikuttaa, on sen oma organisoituminen ja toimintamallit. Organisoitumista suunniteltaessa on syytä kääntää katse kohti niitä mahdollisuuksia, jotka integraatio meille tuo. Tämä on tärkeää, sillä yliopistollisuus on Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskeinen menestystekijä. 

Juuso Tamminen
kehittämisylilääkäri
Kuopion yliopistollinen sairaala

Juha Töyräs
tutkimus- ja innovaatiojohtaja
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Jussi Lampi
hankejohtaja
Pohjois-Savon liitto