Pohjois-Savon hyvinvointialuetta ei rakenneta organisaatiota vaan asukasta varten

Asukkaiden ajatukset ja näkemykset Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista ovat oleellisinta uudistuksessa, sanoo POSOTE20-hankkeen osallisuus- ja järjestökoordinaattori Anne Aholainen.

Sote-uudistuksesta on koottu mittavia tietopaketteja, erilaista grafiikkaa ja diaesityksiä. Kun POSOTE20-hankkeen osallisuus- ja järjestökoordinaattori Anne Aholainen esittelee valmistelua, hän näyttää vain yhden kuvan.

Siinä uudistuksen painopisteet on puristettu kolmeen: yksi toimija eli hyvinvointialue, palvelut kehitetään ihmislähtöisiksi ja kolmantena kohtana osallisuus. Osallisuudesta sanotaan, että "päätöksenteko säilyy lähelläsi, palveluja uudistetaan yhteistyössä asukkaiden kanssa.” 

-  Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tärkein arvo on se, miten ne auttavat tai tukevat ihmistä poikkeuksellisessa elämäntilanteessa. Ihmisiä vartenhan palvelut ovat olemassa, Aholainen tiivistää.

- Kaikessa kiireessä, uudistuksen tiekarttaa lukiessa, se saattaa unohtua ja organisaatio voi lähteä rakentumaan enemmän itseään kuin palvelunkäyttäjiä varten. 

Osallistumistavoissa erottuu selvä kolmen kärki

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja osallisuustoiminnan valmistelua varten järjestettiin tänä syksynä asukaskysely, joka oli avoin kaikille Pohjois-Savon asukkaille.

Vastaajia oli 1 134 henkilöä. Heistä noin 84 prosenttia oli naisia, 36 prosenttia kuopiolaisia ja 51 prosenttia palkansaajia ja 30 prosenttia eläkeläisiä. Suuri osa vastaajista kokee elämänsä merkitykselliseksi, kuuluu johonkin yhteisöön ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä vastatessaan osallisuusindikaattorin väitteisiin. 

- Osallisuuden edistämisen näkökulmasta mielenkiintoista on niiden henkilöiden näkökulma, jotka ovat vastaajina vähemmistöä tai joita ei ole tavoitettu lainkaan. Miten koetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut niiden alle 10 prosentin joukossa, jotka eivät koe olevansa osallisina omassa elämässään, Aholainen pohtii.

Asukaskyselyssä kysyttiin, mitkä vastaajista ovat mielekkäitä osallistumisen tapoja. Kolmen kärjeksi muodostui vaaleissa äänestäminen, sähköinen asiakaspalaute ja asukaskyselyyn vastaaminen. Anne Aholainen arvioi, että näiden rinnalle tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoisia palautteen antamisen tapoja, kuten jalkautumista palvelun käyttäjien pariin.

Asukaskyselyn perusteella Pohjois-Savon asukkaat haluavat tietoa lähipalveluihin liittyvistä ratkaisuista, sähköisistä palveluista ja palveluihin liittyvistä valinnan mahdollisuuksista. Tietoa halutaan myös palvelujen laadusta ja hoitotakuusta.

Lisää tuloksia asukaskyselystä on luvassa joulukuun aikana. Vastaajien kesken arvotaan myös 10 kappaletta lahjakortteja.

Savosssa valmistelussa osallisuustyöryhmä

Savossa osallisuusohjelmaa sparraa pieni osallisuustyöryhmä. Lisäksi osallisuusmenetelmistä kerätään kokemuksia Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeissa.

Asiakasosallisuuden kehittämisen edelläkävijöitä on Pohjois-Savossa runsaasti. Aholainen kertoo, että esimerkiksi KYSillä on hyvää osallisuustyötä, Kuopiossa aikuissosiaalityössä on asiakasosallisuuden kokeiluja, Varkaudessa on tehty palkittua osallisuustyötä ja Ylä-Savon Sotessa on perinteet yhteiskehittämiselle. Pohjois-Savossa on parhaillaan käynnissä noin 20 osallisuuteen linkittyvää hanketta.

- Tietoa ja osaamista Pohjois-Savon alueella on onneksi runsaasti. Tämän yhteistyön avulla osallisuusohjelmaankin saadaan toivottavasti uusia innovaatioita osallisuuden edistämiseksi.

Osallisuustyöryhmä on nostanut esiin erityisesti viestiä asukkaiden tiedon tarpeesta.

- Oikealle tiedolle on suuri tarve ja ilman sitä on vaikeaa muodostaa kantaa tulevia aluevaaleja varten. Osallisuustyöryhmän viesti valmisteluun on se, että hyvä ja konkreettinen asukasviestintä on pohja muille ryhmille tehdylle viestinnälle. Työntekijät ja erilaisiin sidosryhmiiin kuuluvat henkilöt ovat hekin asukkaita.

Kaikkien ideat tervetulleita

Aholainen korostaa, että osallisuuden edistäminen ei ole yksittäinen temppu vaan selkeä arvovalinta koko organisaatiota läpäiseväksi toimintakulttuuriksi. Osallisuutta edistävä organisaatio ymmärtää olevansa osa toimintaympäristöä ja tarvitsevansa syötteitä asukkailta palvellakseen heitä paremmin, laadukkaammin ja tehokkaammin.

Osallisuuden edistäminen rakentuu hyvin kokonaisvaltaisesti: osallistuakseen yksilöllä täytyy olla tietoa asioista, keinoja osallistua oman palvelunsa suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä mahdollisuus toimia valitsemassaan yhteisössä. Tämä koskee niin asukkaita ja asiakkaita kuin työntekijän osallistumista oman työnsä suunnitteluun ja päätöksentekoon.

- Kuka tahansa meistä voi edistää osallisuustyötä. Ideoita voi lähettää minulle niin asiakkaiden kuin henkilöstön osallisuuden edistämiseksi.

Annelle voi laittaa ideoita esimerkiksi sähköpostilla: anne.aholainen(at)pohjois-savo.fi

Kuva: Anne Aholainen