Mitä tapahtuu silloin, kun kukaan ei ole katsomassa?

Pelastuslaitoksen johtoja, valmistelutyössa vahvasti mukana oleva Jukka Koponen kirjoittaa, kuinka tärkeää on rakentaa yhdessä hyvinvointialueesta aidosti houkutteleva työpaikka. Hyvä työpaikka  huomioi ne asiat, jotka auttavat ihmisiä onnistumaan työssään ja jotka synnyttävät hyvinvointia.

Olen Jukka Koponen Kuopiosta. Ennen pelastusalalle siirtymistä työskentelin vajaat 10 vuotta yksityisellä sektorilla sekä tein työuraa myös Puolustusvoimien palveluksessa. Koulutukseltani olen tuotantotalouden diplomi-insinööri ja olen suorittanut mm. pelastuspäällystön AMK-tutkinnon sekä teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-tutkinnon. 

Pelastustoimi siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon rinnalla uuden hyvinvointialueen järjestettäväksi, joten pelastuslaitoksen johtajana on luontevaa ja tarpeellista, että olen mukana uuden yhteisen hyvinvointialueen valmistelussa. Pelastustoimen toimiala on toiminut lähes 18 vuotta maakunnallisena, Kuopion kaupunginhallituksen alaisena organisaationa. Järjestäjän vaihtuminen sekä uuden organisaation rakentaminen vaativat silti myös pelastustoimen osalta paljon työtä.

Kuntalaisille tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut turvataan. Pelastustoimen osalta on valtakunnallisesti erikseen korostettu palveluiden turvaamista harva-alueilla ja voimakkaasti kasvavissa keskuksissa. Lisäksi tavoitteena on ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen. Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Hyvinvointialueen uusilla tehokkaammilla toimintamalleilla voimme vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Toimin väliaikaisen valmistelutoimielimen (Vate) toisena varapuheenjohtajana, Vaten johtoryhmän jäsenenä ja palveluiden järjestämisen muutosjohtajana. Muutosjohtajana vastuualueelleni kuuluvat erityisesti pelastustoimen sekä Toimintaympäristö ja sen turvallisuus -palveluiden valmistelu. Ohjaan kyseisten palvelukokonaisuuksien valmistelua, joka tapahtuu jaostoissa ja niiden alaisissa työryhmissä.

Rahoitusta tarvittaisiin enemmän

Valmistelutyö on erittäin mielenkiintoista ja tehtävää on paljon. Hyvää on myös se, että tällä kertaa uudistus toteutuu.

Olin mukana muutama vuosi sitten silloisen maakuntauudistuksen valmistelutyössä, josta on ollut hyötyä nykyisessä tehtävässä. Muistan myös vuonna 2004 toteutuneen maakunnallisen pelastustoimen valmisteluun liittyvät asiat, joten nykyisessä muutostyössä voin hyödyntää hyviksi koettuja käytänteitä ja välttää toimimattomia.

Hyvinvointialueen rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Nykyisessä toimeenpanovaiheessa työmäärä on iso ja tarvittaisiin enemmän rahaa varmistamaan riittävät valmisteluresurssit.

Seuraava rahoitushaaste liittyy hyvinvointialueen toimintavaiheeseen, jolloin rahoituslaskelmien mukaan valtion rahoitus on nykyisin käytössä olevaa rahamäärää pienempi. Rahoituksen pienentymistä voidaan kompensoida parantamalla kustannustehokkuutta muun muassa tuottamalla palveluita uusilla ja moniammatillisilla toimintamalleilla.  

Pitää olla vetovoimaa

Me nykyiset 19 järjestäjän palveluksessa olevat viranhaltijat/työntekijät siirrymme ns. vanhoina työntekijöinä uuden Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023 alkaen. Organisaatio on suuri ja työkavereita on paljon, yhteensä n. 12 800. Suuri organisaatio mahdollistaa esimerkiksi henkilöstön urapolkujen kehittämisen. Lisäksi mahdollisuudet paranevat työn sisällölliseen kehittämiseen ja moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden kesken. 

Uudistuksessa pidän tärkeänä yhteisen organisaatiokulttuurin luomista. Hyvällä organisaatiokulttuurilla on suuri merkitys menestyksellisen toiminnan ja kilpailuedun luomisessa sekä tavoitteiden saavuttamisessa. Mitä tämä organisaatiokulttuuri tarkoittaa? William Wolfram määritteli sen ytimekkäästi: ”Organisaatiokulttuuri on kaikkea sitä, mitä tapahtuu, kun kukaan ei ole katsomassa”.  

Jo tällä hetkellä on puutetta osaavasta henkilöstöstä ja lähitulevaisuudessa tilanne näyttää edelleen pahenevan. Hyvä organisaatiokuva rakennetaan koko henkilöstön yhteistyöllä, ja siinä huomioidaan asiat, jotka auttavat onnistumaan työssä ja kehittämään työhyvinvointia. Myönteinen organisaatiokuva luo perustan osaavan ja motivoituneen henkilöstön pysyvyydelle ja saatavuudelle. Organisaatiokuvan taustalla olevien arvojen on oltava arjen työssä totta ja yhteisesti jaettuja. 

Hyvinvointia maaseudulta

Olen työorientoitunut ja panostan työhön melko paljon. Haluan hoitaa työt tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti. Suurin haaste usean tehtävän yhtäaikaisessa hoitamisessa on oman ajankäytön organisointi. Viikot on aikataulutettava ja tehtävät priorisoitava etukäteen mahdollisimman tarkasti, koska kokouksia ja tapahtumia on todella paljon.  

Vapaa-ajalla rentoudun hoitamalla vanhaa sukutilaamme Leppävirralla. Maatilalla on monenlaista omaa hyvinvointia ylläpitävää puuhaa. Erityisen mielelläni hoidan metsiä ja raivaussaha onkin ollut viime vuosina kovassa käytössä. Tilalla on myös vanhoja kunnostusta vaativia rakennuksia ja viljelyksessä olevia peltoja. Rakennusten entisöinti on jo aloitettu ja hommaa riittää myös tuleville vuosille. Viime kesänä tilan laitumilla oli oman hevosemme lisäksi useita hoitohevosia. Mielekästä puuhailua riittää yllin kyllin loma- ja vapaapäiville.    

Kokin taitoni ovat vaatimattomat, mutta ainakin lähimpien ihmisten mielestä bravuuri löytyy, osaan tehdä hyvin maistuvaa savustettua lohta. Tätä on harjoiteltu muutama vuosi ja nyt savustusprosessi alkaa olla kohdillaan. 

 

Yhteistyöterveisin

Jukka Koponen
Muutosjohtaja, palveluiden järjestäminen
Pelastusjohtaja, Pohjois-Savon pelastuslaitos
 

Kuva: Jukka Koposen kotialbumi