Kuntarahoituksen sijaan raha tulee suoraan valtiolta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen budjetti saa kasvaa, mutta maltillisesti. Uuden organisaation pitää järkevöittää toimintaa niin, että menot eivät kasva samaa tahtia kuin aiemmin.

Talouden vastuuvalmistelija Kari Janhonen pitää hyvinvointialueen rakentamista tärkeänä uudistuksena. 

- Kuntarahoitteinen malli on tullut tiensä päähän. Saman organisaation alla on järkevää järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen rahoitus tulee suoraan valtiolta. Valtio antaa köntän rahaa sen perusteella, mikä on alueen väkiluku ja palvelujen tarve. Rahoja ei ole korvamerkitty vaan aluehallitus esittää ja aluevaltuusto päättää, kuinka rahat jaetaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuuston jäsenet valitaan tammikuun vaaleissa.

Maltillisempaa menoa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuosibudjetiksi on tässä vaiheessa arvioitu noin 1,1 miljardia euroa. Valtio on kuitenkin ilmoittanut, että ennen vuoden 2023 aloitusta rahoitukseen tulee vielä tarkennuksia.

Onko budjetti riittävä?

- Tällä hetkellä laskelmat osoittavat, että pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueen kulut voivat nousta 2 prosenttia vuodessa, Janhonen sanoo.

- Kun katsotaan ajassa taaksepäin, se tarkoittaa Pohjois-Savossa aiempaa maltillisempaa menokehitystä. 

Kun edessä on tiukka taloudenpitoa, miten talous saadaan pidettyä tasapainossa? Janhonen korostaa, että toiminnan suunnittelussa on otettava huomioon talouden tosiasiat eli toimintatapoja pitää muuttaa. Hyvinvointialue on kuitenkin suuri, mikä luo etulyöntiasemaa. Jatkossa Pohjois-Savon sote- ja pelastustoimen palveluita johdetaan kuin yhtä yksikköä 19 toimijan sijaan. 

- Siihen pitää varautua, että yhteistyön hyödyt on heijastuttava talouden pitoon.

- Johdolla on iso homma edessä ja muutostilanteessa se vain korostuu.

Rakentamiseen otettu velkaa

Hyvinvointialueen vuosibudjetista noin 47 prosenttia lohkaisee henkilöstökulut, palveluihin menee noin 31 prosenttia ja tarvikkeisiin 10 prosenttia. Palvelut pitävät sisällään omat ulkoistetut tukipalvelut kuten väline- ja laitoshuollolta ostettavat palvelut.

Hyvinvointialueen käynnistyessä sillä on omaisuutta noin 580 miljoonan euron arvosta. Omaisuus muodostuu pääasiassa kiinteistöistä, in-house yhtiöiden osakkeista, laitteista ja ict-ohjelmista.

Velkaakin on. Alustavan arvion mukaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista lainaa on yhteensä noin 467 miljoonaa euroa.

- Lainaa on pääasiassa otettu investointeihin, Pohjois-Savossa on ollut paljon saneerauspaineita ja uusia toimitiloja on myös rakennettu.

Hyvinvointialueen vakavaraisuus on sen aloittaessa toimintansa noin 14 prosenttia. Julkisella puolella hyvä luku on 40 prosentin luokkaa. Luku kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä korkeampi on vakavaraisuus.

Janhonen sanoo, että se on jo selvää, että vuonna 2023 hyvinvointialue ei voi ottaa uutta lainaa investointeihin.

- Painopiste on keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamisessa.

Kari Janhoselle kuuluvat hyvinvointialueen talouden reunaehtojen selvittäminen: mitkä ovat talouden näkymät vuonna 2023 ja siitä eteenpäin. Hän valmistelee myös talouspalvelujen järjestämistä hyvinvointialueelle ja osallistuu hyvinvointialueen yleissuunnitteluun. Janhonen on KYSin talousjohtaja.

 

Kuva: Kuopion yliopistollinen sairaala