Ikäihmisten palvelut yhtenäistyvät Pohjois-Savossa

Kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa, Pohjois-Savon ikäihmisten palveluihin tulee yhtenäiset toimintatavat ja palveluiden myöntämisperusteet. Myös asiakasmaksut yhtenäistyvät. Palveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessa, mutta käytössä olevien etähoivapalveluiden rinnalle tulee uusia sähköisiä ratkaisuja, jotka tukevat kotona asumista. 

Pohjois-Savon hyvinvointialue kokoaa savolaisten ikäihmisten palvelut saman organisaation alle. Tuleva vaaleilla valittava valtuusto linjaa ikäkeskuksen palvelutavoitteet. Vanhuspalvelulakiin pohjautuen valmistelun lähtökohtana on tavoite mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. 

Taustalla vaikuttavat sekä asiakaslähtöisyys että kustannusvaikuttavuus. Ikäihmisten siirtymistä raskaampien palvelujen piiriin pyritään lykkäämään mahdollisimman pitkälle. Tämä tarkoittaa, että kotihoidon sisällön kehittäminen on keskeisessä roolissa, kun uutta valmistellaan. 

- Tietysti meidän pitää mahdollistaa ja tukea omannäköisen arjen elämistä kotona ja kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden osalta. Tähän pyritään yksilöllisen ja asiakaslähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelmalla, jossa keskeisenä osana on myös asiakkaan omat voimavarat, hyvinvointialueen ikääntyvien palveluiden vastuuvalmistelija ja Varkauden kaupungin palvelualuepäällikkö Reetta Kettunen toteaa. 

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittava hyvinvointialue yhtenäistää ikäihmisten palveluiden järjestämisen Pohjois-Savossa. Koko hyvinvointialueelle on suunnitteilla yhtenäiset perusteet, kuinka ikäihmisille myönnetään esimerkiksi kotihoidon palvelua, asumispalveluita sekä omais- ja perhehoitoa. Myös asiakasmaksut yhtenäistyvät.

- Harkinnanvaraisissa maksuissa on ollut paikkakuntakohtaisia eroja. Nyt tarkoituksena on yhtenäistää niin palvelut kuin asiakasmaksutkin. Suurin osa maksuista on määritelty asiakasmaksulaissa, joten nämä määräytyvät tietysti lain mukaan, hyvinvointialueen muutosjohtaja, Kuopion kaupungin kuntoutusjohtaja Mikko Korhonen sanoo.

Myös palveluiden tuottamistapoja yhtenäistetään esimerkiksi palveluseteleiden ja ostopalvelujen osalta.

Kysely asiakkaille alkuvuodesta

Pohjois-Savon ikäihmisiltä aiotaan kysyä, mitä mieltä he ovat nykyisistä palveluista ja mitä toiveita heillä palveluista on, kun tulevaa valmistellaan. Asiakkaita tavoitellaan muun muassa vanhusneuvostojen ja eläkeläisjärjestöjen avulla ja suunnitelmissa on järjestää järjestöjen kanssa yhteistapaaminen heti alkuvuoden aikana.

Asiakkaiden mielipidettä kaivataan muun muassa palveluiden kehittämiseen sekä uusien digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen ja jo käytössä olevien sähköisten palvelujen yhtenäistämiseen. 

- Meillähän on Pohjois-Savossa käytössä jo useilla paikkakunnilla kotihoidon etähoivapalveluita ja lääkerobotteja sekä monipuolisia turvapalveluita. Näistä on hyviä kokemuksia ja ne ovat ikäihmisille myös helppokäyttöisiä, Kettunen kertoo.

-  Nyt tavoitteena on laajentaa palveluita koskemaan koko hyvinvointialuetta. Tiedossa on jo, että meidän tulee kehittää omaisviestintään liittyviä palveluita ja erilaisia yhteydenottokanavia, niin että ne olisivat helppokäyttöisiä ja yhteneväiset koko Pohjois-Savossa.

Kettunen ja Korhonen korostavat, että on tärkeää, että asiakasta kuullaan säännöllisesti ja että hän kokee olonsa kotona turvalliseksi. Kotona pärjäämistä tuetaan muun muassa kotikuntoutuksella ja asiakkaalle järjestetään erilaista päivätoimintaa kodin ulkopuolella tai virtuaalista päivätoimintaa kotiin.

- Turvattomuus ja yksinäisyys ovat yksi suurimpia syitä muistisairauden lisäksi, kun kotona pärjääminen ei enää onnistukaan. Miten luodaan ikäihmiselle turvallinen olo kotiin? Tässä etäkontaktit ja etähoiva on yksi hyvä keino parantaa turvallisuuden tunnetta, samoin erilaiset turvaratkaisut, Korhonen arvioi. 

Terveyttä edistäviä palveluja 

Fyysistä käyntiä ikäihmisen luona ei ole kuitenkaan tarkoitus korvata pelkästään tietokoneen tai puhelimen kautta tapahtuvalla etähoivalla. Iso rooli ikäkeskusmallissa on hyvinvointia ja terveyttä edistävillä ja tukevilla palveluilla. 

- Tarvitsemme uusia toimintatapoja myös palveluiden tuottamiseen ja tästä hyvä esimerkki on esimerkiksi kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot sekä kotikuntoutusjaksot, jotka tulee saada levitettyä yhtenäiseksi toimintamalliksi koko hyvinvointialueelle, Korhonen sanoo.

Ikäihmisten palveluiden uudistamisella ja kehittämisellä on iso merkitys ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta. Valmistelijat korostavat, että kaiken a ja o on isompien ongelmien ennaltaehkäisy.

- Meidän pitää pystyä oikea-aikaisilla, asiakkaan palveluntarpeeseen nähden oikeilla ja laadukkailla palveluilla ennaltaehkäisemään ja parantamaan ikäihmisten toimintakykyä kokonaisuudessaan.

- Tärkeää jatkon kannalta onkin, kuinka onnistumme matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksessa, neuvonnassa ja palvelutarpeen kehittämisessä, yhtenäiset toimintamallit ovat tässäkin tulossa käyttöön, Kettunen jatkaa.

Vaikka lähtökohta valmistelussa on jo laistakin tuleva vaatimus tukea ikäihmisten asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään, hyvinvointialueen asumisen palvelut pitävät sisällään myös tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon sekä tuetun asumisen. Kettunen korostaakin, että tulevaisuudessa tarvitaankin monimuotoisia asumispalveluita. 

- Asumisen ratkaisuksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja, jotta vältytään myös siltä, että liian hyväkuntoiset siirtyisivät ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Monipuolisten asumisratkaisujen osalta tarvitsemme myös vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa.

Kuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki

Tietolaatikko: 

• Pohjois-Savon 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona vuoden 2020 tilastojen mukaan 91,4 % eli 25 307 henkilöä.
• Tehostetun palveluasumisen piirissä Pohjois-Savossa on 7,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä eli 2 106 henkilöä.
• Säännöllisen kotihoidon piirissä on 17,6 % 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä (4 882 hlö). Omaishoidon tuen piirissä on 5,2 % (1 431 hlö).
• Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus on arviolta 30,6 % ja yli 75-vuotiaiden osuus 16,5 %. Koko maassa vastaavat luvut ovat 25,9 ja 14,1.
• Lain myötä hoitajamitoitus on noussut tämän vuoden alusta 0,6:een hoitajaan/asukas ja nousee 1.4.2023 0,7:ään hoitajaan/asukas tehostetussa palveluasumisessa. 

Lähde: THL, Sotkanet