Halu kohti laajempaa integraatiota ja asiakaslähtöisiä palveluja

Hyvinvointialueen kyselyn perusteella Pohjois-Savossa on muutosvalmiutta ja uskallusta ideoida rohkeasti uudenlaisia tapoja järjestää toimintaa ja palveluita.  

Marraskuun alussa lähetettiin noin 700 vastaajalle kysely, jossa kysyttiin millainen organisaatiomalli palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöitä ja alueen asukkaita sekä vastaisi uudistuksen tavoitteisiin. Samalla pyydettiin ideoimaan parasta mahdollista hyvinvointialuetta ja kysyttiin vastaajilta, kuinka he suhtautuvat muutokseen.  

Kyselyyn vastasi mm. esihenkilöitä, henkilöstön edustajia ja johtoa. Osallistumisprosentti oli noin 40 prosenttia ja vastaajia kaiken kaikkiaan 270. 

Vastausten perusteella Pohjois-Savossa on selkeästi muutosvalmiutta ja uskallusta ideoida rohkeasti uudenlaisia tapoja järjestää toimintaa ja palveluita. 

- Vastausten perusteella yhteistä on tavoite rakentaa yhdessä entistä asiakaslähtöisemmät palvelut, sanoo hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Jussi Lampi. 

Tuleva muutos myös huolestuttaa, mutta siitä huolimatta suurin osa vastaajista suhtautuu siihen myönteisesti. 

- 62 prosenttia vastaajista suhtautuu hyvinvointialueeseen myönteisesti ja valmistelee uutta hyvällä mielin. 33 prosenttia suhtautuu muutokseen neutraalisti ja 5 prosenttia kielteisesti. Huolta kannetaan muun muassa palveluiden saatavuudesta, muutosjohtaja Leila Pekkanen kuvaa. 

Asiakaspalvelua ja palkkausta 

Tärkeimmiksi asioiksi vastaajat nostivat hyvinvointialueen rakentamisessa asiakaslähtöisyyden yli vanhojen palvelurajojen, henkilöstön tasa-arvoisen palkkauksen ja johtamisen kehittämisen. 

- On tärkeää, että asiakkaan koko tilanne on jonkun ”hallussa” ja asiakas ohjataan oikeaan palveluun heti, kirjoitti yksi vastaajista. 

Palkkauksesta haluttiin tasa-arvoinen ja johtamisjärjestelmästä toivottiin selkeää ja joustavaa: ”ei liikaa esimiestasoja, vastuut ja roolit sekä osaaminen kohdallaan”. Johdon toivottiin myös innostavan henkilöstöä ja pitävän työntekijöitä aidosti voimavarana. 

- Lähiesihenkilötyö nostettiin kyselyssä isoon arvoon ja sitä tulee uuden järjestelmän tukea. Siellä rajapinnassa ja arjessa muutos käytännössä tehdään, muutosjohtaja Pekkanen sanoo. 

Sähköisiä palveluja kotisohvalle 

Moneen kertaan vastauksista nousi esiin, että palvelun pitää olla sujuvaa asiakkaalle. Ei pompottelua, vaan yksinkertaiset hoitopolut ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välinen sujuva yhteistyö.

Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten rinnalla ideoitiin myös sähköisiä palveluja. Osa palveluista tuotaisiin kotisohvalle, ja ne olisivat saatavilla vuorokauden ympäri. 

Edelleen sähköisten palvelujen toivotiin olevan helppokäyttöisiä ja selkeitä ja niiden käyttöön toivottiin hyvää opastusta niin asiakkaille kuin henkilöstölle, esimerkkinä sähköinen ajanvaraus. 

Osaavan työvoiman riittävyys on selkeä tulevaisuuden haaste. Sitä taklaamaan vastaajat ideoivat osin sähköisiä palveluja, työn kehittämistä, työnkiertoa, kouluttautumista ja ulkomaisen työvoiman käyttöä.  

Yhtä lailla tärkeäksi nähtiin myös, että henkilöstöllä on käytössään tehokas kanava palautteille ja kehitysehdotuksille ja että asiakkaat otetaan myös mukaan työn kehittämiseen. 

Kolme eri mallia puntarissa 

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös kolmea eri organisaatiomallia ja kuinka niillä voitaisiin vastata sote-uudistuksen tavoitteisiin.  

Mallien puntaroinnin tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka valmiita vastaajat ovat muutokseen. Tulos ilahdutti Lampea ja Pekkasta. 

- Mallit olivat karkeita, ne lähtivät perinteisestä mallista, jossa toiminta on organisoitu ennemmin palvelua tuottavasta organisaatiosta kuin asiakkaasta käsin ja etenivät kohti yhä laajempaa integraatio. Selkeä ja tärkeä löydös oli, että vastaajien kesken oli selkeä tahtotila kohti nykyistä laajempaa integraatiota, Lampi kuvaa. 

- Oli myös hienoa nähdä miten aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kyselyyn vastattiin, tällaiselle osallistamiselle oli selvästi tarvetta. Saamiamme vastauksia hyödynnetään jatkotyössä, lopulliset päätökset asiasta tekee aluevaltuusto alkuvuoden aikana. Lämmin kiitos kaikille vastaajille, yhdessä on hyvä rakentaa kestävä pohja yhteiselle hyvinvointialueellemme, Pekkanen kiittää.   

Vastaavaa osallistavaa kyselyä suunnitellaan parhaillaan koko henkilöstölle. Kyselyn ajankohta on alkuvuosi.